TALKOOTUUTTI 1/2009 SISÄLLYS: Talkootuutti 1/2009 Tietotaitotalkoilla kanava tiedonvälitykselle..................................................................................................................3 Tiedot ja taidot kaikille -Tietotaitotalkoiden taustaa..............................................................................................................................................................................3 Tietoa talkootapahtumasta...........................................................................................................................................4-5 -Mitä se maksaa? -Mitä pitää osata? -Missä sen voi järjestää? -Kuka auttaa? -Mitä hyötyä on esimerkiksi julkaisutalkoista? -Miksi juuri talkoilla? -Yhdessä tehden kaikki käy helpommin Talkoomalli 1..................................................................................................................................................................6 -Kello 12 - kello 12, yön yli -malli Talkoomalli 2..................................................................................................................................................................7 -Kello 9-12 kahden työpäivän malli Talkoomalli 3..................................................................................................................................................................8 -Kello 9:00-22:00, pitkän päivän malli Yhdessä lehteä tekemään..........................................................................................................................................9-12 -käsikirjoitus Suvilahden kylän talkoista Ennen talkoita...........................................................................................................................................................................13 Talkoopaketin sisältö....................................................................................................................................................13 Näin talkoot etenevät....................................................................................................................................................14 Ilmaisohjelmat käyttöön.........................................................................................................................................................................14 Ruoka kulttuurisena tekijänä talkoita syventämässä.................................................................................................................................................................15 Tietotekniikkaa käytetään myös ruoan valmistuksessa...............................................................................................15 Ruoka-aineet tilataan ja ostetaan mahdollisuuksien mukaan lähituottajilta...............................................................15 ! Tietotaitotalkoiden tavoitteena on parantaa yhteisöjen viestintävalmiuksia ja luoda yhteisöille viestinnälliset käytännöt, jotka jatkuvat hankkeen jälkeen. Projektin rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. 2 ! Kaikilla on oikeus näkyä, tulla kuulluksi, ilmaista itseään ja osallistua. Tämä edellyttää pääsyä verkkoihin, tekniikan käytön osaamista, ymmärrystä ja motivaatiota. Tietotaitotalkoiden tavoitteena on parantaa yhteisöjen viestintävalmiuksia ja luoda yhteisöille viestinnälliset käytännöt. Tietotaitotalkoissa tehdään yhdessä yhteisön tarvitsema tuote. Esimerkiksi julkaisu, jäsenkirje, kuvakooste, nettisivusto, näytelmän videointi, historiikki, kuunnelma tai haastattelu, ja tallennetaan tuote yhteisille nettisivuille. Tietotaitotalkoot-hanke antaa resurssit, kuten ohjelmat, ohjaajat, serverin, materiaalit, tuotteistaa toimintamallin ja kouluttaa ohjaajat. Hankkeen aikana nettiin luodaan sivut, joissa tuotteet säilytetään, ja jotka sisältävät ohjaavaa materiaalia. Tietotekniset taidot voidaan jakaa seuraaviin tasoihin: -perusosaaminen (esim. pankkiasiat, sähköposti) -luonteva osaaminen (esim. power point, keskustelu verkossa, blogit, nettipuhelut) -luova osaaminen (esim. oma tuotanto äänellä, liikkuvalla kuvalla, tekstillä, kuvilla) -ymmärrys verkon merkityksistä, vaikutuksista ja mahdollisuuksista (esim. verkkoidentiteetti, tietosuoja, yhteiskunnan rakenteet, kauppapaikat). TIETOTAITOTALKOILLA KANAVA TIEDONVÄLITYKSELLE Talkootuutti 1/2009 TIEDOT JA TAIDOT KAIKILLE -Tietotaitotalkoiden taustaa Ihmiset osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan kansalaisjärjestöjen kautta. Voidakseen osallistua täysipainoisesti tarvitsevat sekä yhteisöt että niiden yksittäiset jäsenet viestinnällisiä tietoja ja taitoja. Tietotaitotalkoot on tapa parantaa kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten viestinnällisiä taitoja. Tietotaitotalkoista on tehty vuoteen 2011 kestävä hanke, jolle on haettu ja saatu rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. Tämä tarkoittaa, että hankkeen rahoituksesta noin puolet tulee Euroopan Unionilta ja puolet opetusministeriöltä. Talkootapahtumat ovat niitä tilaaville organisaatioille pääsääntöisesti maksuttomia (talkoolaiset maksavat mahdollisen majoituksen itse). Talkoot kuuluvat Manner-Suomen ESR-ohjelmaan ja niitä hallinnoi Lapin lääninhallitus. Talkoiden hakijaorganisaationa on Tietotekniikan liitto ry, joka hoitaa yhteydet Lapin lääninhallitukseen ja EU:hun. Talkoiden kumppaneina, osatoteuttajina ja taustaorganisaatioina ovat seuraavat järjestöt ja yritykset: Otavan Opisto, Maaseudun Sivistysliitto, Vapaan Sivistystyön yhteisjärjestö, Suomen eOppimiskeskus, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Lions-Liiton Npiiri, Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Viestintäkasvatuksen seura, Helsingin Työväenopiston Opistolaisyhdistys, EKES-Yrityspalvelut, eCredo Oy, TeliaSonera Oyj. 3 TIETOA TALKOOTAPAHTUMASTA MITÄ SE MAKSAA? Yhteisö saa talkootapahtuman parhaassa tapauksessa lähes ilmaiseksi. Hanke vastaa kouluttajien kustannuksista, laite- ja tilavuokrista ja ruokakustannuksista. Talkoisiin osallistuvat ihmiset eivät maksa osallistumisestaan mitään, mutta joutuvat antamaan tiedon osallistumispäivänsä palkasta hankkeelle. Nämä palkkatiedot kootaan ja niistä kertyy laskennallista "summaa" hankkeelle, mutta rahaa ei liikutella. Talkootuutti 1/2009 MISSÄ SEN VOI JÄRJESTÄÄ? Tietotaitotalkoot onnistuvat lähes missä tahansa. Muutama perusasia pitää kuitenkin olla kunnossa: Tarvitaan riittävästi pöytiä ja tuoleja, että pystytään työskentelemään. Sähköä pitää olla, ja mielellään tietokoneita sekä verkkoyhteys. Ellei koneita ja yhteyttä ole, talkoojärjestäjät tuovat niitä mukanaan, tai ne vuokrataan. Julkaisutalkoissa myös kopiokone on tarpeen. Tärkeä asia talkoiden onnistumisen kannalta on yhdessä tehtävä ruoka. Tarvitaan siis mahdollisuus valmistaa ruokaa koko porukalle eli liesi ja uuni, ruoanvalmistusastiat ja mielellään myös ruokailuastiat. Tosin talkoolaiset voivat tuoda tullessaan omat astiansa hätätilassa, mutta parempi olisi, jos astiat olisivat valmiina. Jos talkoot kestävät puolesta päivästä seuraavaan päivään, tarvitaan majoitustilaa. Se voi olla joko talkoopaikalla tai lähettyvillä, esimerkiksi leirikeskus, koulu tai muu vastaava. MITÄ PITÄÄ OSATA? Talkoihin tulijalle on tärkeintä avoin ja iloinen mieli ja halu tehdä yhdessä jotain uutta oman yhteisön hyväksi. Tietotekniikan taitoja ei edellytetä, niitä opitaan yhdessä tekemisen kautta. Motivaatio oman yhteisön kehittämiseen on hyvä apu talkootapahtuman onnistumiseksi. Talkoissa löytyy jokaiselle innostavaa tekemistä, ja jokaisen osaamiselle on kysyntää. KUKA AUTTAA? Ideointia aamukahvin ääressä. Tietotaitotalkoissa on aina mukana kaksi luotsia, jotka tuovat tapahtumaan mukanaan ohjelmistoja ja osaamista aina sen mukaan, mitä talkoissa aiotaan tehdä. He katsovat talkoolaisten kanssa, miten talkoissa käytössä olevia laitteita voidaan parhaiten hyödyntää ja soveltaa talkootehtävään. Heidät on koulutettu pitämään langat käsissään, he pystyvät luovalla tavalla ja yhdessä talkoolaisten kanssa käyttämään ohjelmistoja ja laitteita, he neuvovat ja opastavat talkoolaisia ja huolehtivat, että tapahtuma pysyy aikataulussa. Luotsien tehtävänä ei ole vastata tuotteen eli julkaisun, videon, äänitteen tai nettisivujen sisällöistä tai niiden ideoinnista, eikä myöskään tehdä tuotetta valmiiksi, vaan he toimivat tukena ja apuna, kun talkoot tilanneen yhteisön jäsenet itse tekevät tuotteen alusta loppuun. 4 MITÄ HYÖTYÄ ON ESIMERKIKSI JULKAISUTALKOISTA? Kaatuvatko yhdistyksen tiedotusasiat yhden ihmisen niskaan? Innostuisivatko jäsenet tekemään yhdessä lehteä, historiikkia tai muuta julkaisua, jos kerran tehtäisiin porukalla malliksi sellainen? Pidettäisiin talkoot, joissa tuloksena olisi yhdistyksen tarvitsema julkaisu? Talkoilla tekeminen on yhteisöllinen tapahtuma, jossa jokaiselle riittää tekemistä. Julkaisun tekeminen on prosessi, jossa ideoidaan, kootaan aineistoa, kirjoitetaan tekstiä ja otetaan kuvia, muokataan eli editoidaan aineisto johonkin muotoon, julkaistaan ja jaetaan se. Sen sijaan että koko jutun tekisi yksi tai pari ihmistä yksinään, se voidaan tehdä yhdessä ja jakaa tällä tavalla sekä vastuuta että osaamista. Talkoot ovat vanha yhteistoiminnan muoto, mutta edelleen hyvin käyttökelpoinen. Lopputulokseksi saadaan konkreettinen tuote, yhdistyksen tarvitsema lehti, jäsenkirje, historiikki tai muistelmakooste. Samalla jäsenet oppivat tuntemaan toisensa paremmin ja he oppivat uusia taitoja. Talkoissa on myös hauskaa ja tunnelmallista, sillä yhdessä tehdään myös talkooruoka ja -kahvit. Näin lisääntyy yhteisöllisyys. MIKSI JUURI TALKOILLA? Talkoilla tekeminen on perinteinen suomalainen yhteistyön muoto, jossa yhdessä tehden, palkattomasti, saadaan aikaan jotakin. Talkoissa on oleellista yhteisöllisyys. Myös yhdessä syöminen kuuluu talkoisiin. Talkoisiin voivat osallistua kaikki. Osaavammat auttavat ja neuvovat niitä, jotka eivät osaa, ja tehtävät jaetaan niin, että jokaiselle riittää motivoivaa tekemistä. Jokaisen työ on lopputuloksen kannalta tärkeää. Talkoissa tärkeää on myönteinen ja innostunut ilmapiiri, ja kaikki tuntemus vastuusta työn valmiiksi saamisesta. Talkoissa viivytään loppuun asti ja nautitaan yhdessä työn tuloksista, joskus myös kehutaan muita ja itseä. Tietotaitotalkoissa noudatetaan talkootyön parhaita perinteitä. Valmiiksi saaminen on kaikkien tavoitteena, kaikki auttavat toisiaan, osaavammat neuvovat ja jokaisen työ on tärkeä. Talkoiden päätteeksi on valmiina tuote, josta koko joukko nauttii yhdessä päätöskahvien tai muun herkutteluhetken lomassa. Talkootuutti 1/2009 YHDESSÄ TEHDEN KAIKKI KÄY HELPOMMIN Kuinka monta kertaa on tullut mieleesi, että olisipa kiva, jos kaikki tietäisivät tästä? Tai että olisinpa kuullut asiasta aiemmin? Tästä aiheesta olisi mukava kuulla muidenkin mielipiteitä. Kukahan se uusi jäsen on? Yksin ei vaan ehdi eikä muista kirjoittaa muille. Aloittaminenkin on vaikeaa. Tähän ongelmaan on oiva ratkaisu: tehdään lehti yhdessä talkoilla! Tehdään talkoista hauska tapahtuma. Istutaan alas, kirjoitetaan, kuvataan, äänitetään, keskustellaan tuotteesta ja kommentoidaan toisten ajatuksia. Tuodaan mukana omia kuvia, ideoita ja ajatuksia. Kootaan kaikki yhdessä tuotteeksi: lehdeksi, sivustoksi, videoksi tai audioksi. Siinähän se on koko idea: miten saadaan tuote aikaiseksi: tekemällä se yhdessä! Tuotetaan yhdessä tehden haluttu tuote, joka on sitten talkootapahtuman päätteeksi kaikkien saatavilla. Tarvitaan vain hyvät ohjelmat ja oppaat, kuinka ohjelmia käytetään. Tarvitaan joku, joka kokoaa langat yhteen ja organisoi tapahtumaa. Taustalle tarvitaan malli, minkä mukaan edetään. Ensimmäisten talkoiden jälkeen onkin malli jo mielessä ja tekeminen on entistä helpompaa ja hauskempaa. 5 MALLI 1: Video Klo 12 kokoonnutaan kahville, jonka aikana kerrotaan perusasioita tekemisen meiningistä: valmiiksi saaminen, yhdessä tekeminen, talkoot, hauskaa... Kello 12 - kello 12, yön yli -malli Audio/äänituotanto Talkootuutti 1/2009 Nettisivut Julkaisu Klo 12.30 ruvetaan ideoimaan sisältöä fläppitaululla (historiikki, lehti, toimintakertomus, -suunnitelma, artikkelikokoelma). Klo 13.30 ryhdytään kirjoittamaan tekstejä, tuottamaan kuvia (kuvaamalla, skannaamalla, piirtämällä). Etsitään taustatiedot: yhteystiedot. Haastatellaan, esim puhelimella. Huom! Samalla suunnitellaan päivällinen, iltaja aamupala. Klo 12.30 Klo 12.30 ruvetaan ideoimaan käsi- ruvetaan ideoimaan käsikirjoitusta, (historiallisia kirjoitusta. haastatteluja, paneelikeskusteluja ajankohtaisista Klo 13.30 aiheista, kuunnelma). ryhdytään suunnittelemaan toteutusta: kuvaaKlo 13.30 mista, äänitarkkailua, näyttelemistä, ohjaamis- ryhdytään suunnitteleta, puvustusta, lavastus- maan toteutusta: äänitysta. Tehtäviä vaihdetaan tä, äänitarkkailua, näyttelemistä, ohjaamista, muja kierrätetään. siikkia, ääniefektejä ym. Huom! Samalla suunni- Tehtäviä vaihdetaan ja tellaan ruokailu: lounas, kierrätetään. päivällinen sekä aamuHuom! Samalla suunniettä iltapala. tellaan päivällinen, iltaEtsitään rekvisiitat, luo- ja aamupala. daan tarpeellinen kuvausympäristö, ja aloite- Luodaan tarpeellinen äänitysympäristö (mikrotaan kuvaaminen. fonipaikat, kaiku, häiriöttömyys), ja aloitetaan nauhoitus. Klo 12.30 ruvetaan ideoimaan "käsikirjoitusta" fläppitaululla, taustaa (yhteisön tavoite, toiminta-ajatus, arvot), ajankohtaista, yhteystiedot, kuvia, äänitteitä, esitelmiä, pasianssilinkkejä, mietelauseita, blogeja, kalenteria, äänestyksiä. Keskustellaan julkisuusnäkökulmasta. Klo 14.30 ryhdytään suunnittelemaan toteutusta: tutustutaan mallisivuihin. Tuotetaan tekstiä, kuvia, kirjoitetaan blogia. Tehtäviä vaihdetaan ja kierrätetään. 17.00 Luodaan taittopohjat scribuksella, ja ryhdytään siirtämään aineistoa, joko niin, että Huom! Samalla suunni- kukin taittaa omalla tellaan lounaat, ilta- ja koneellaan omat sivunaamupalat. sa ja/tai käytetään videotykkiä ja yhtä tait17.00 toa. Videotykki kiinni Tehdään sivujen linkit, taittokoneessa, jotta ja siirretään aineistoa, kaikki pystyvät seuraaVideotykki päällä. maan taittoa. Ilta: Ruokailu sovitetaan aikatauluun. Jatketaan työtä noin klo 20:een tai sen mukaan, mitä jaksetaan. (Sauna), iltapala. Aamu: Aamupala sovitun aikataulun mukaan. Editointi ja taltiointi. Editointi ja taltiointi, net- Nettisivujen teko jatkuu. Julkaisun teko jatkuu. tisivun taustoitus (kuvat ja teksti). Monistus ja lukeminen ja kevyt lounas klo 11.30. Yhteisen tuotoksen kat- Yhteisen tuotoksen kuun- Nettisivujen julkaisemiselu ja kevyt lounas klo telu ja kevyt lounas klo nen ja katselu, ja kevyt lounas klo 11.30. 11.30. 11.30. Jälkihoito (ekortti, teks- Jälkihoito (ekortti, teks- Jälkihoito (ekortti, teks- Jälkihoito (ekortti, tekstiviesti, blogi? Kuka hoi- tiviesti, blogi? Kuka hoi- tiviesti, blogi? Kuka hoi- tiviesti, blogi? Kuka hoitaa?) taa?) taa?) taa?) 6 MALLI 2: Video 1. päivä: Klo 9 kokoonnutaan kahville ja sämpylä/pulla, jonka aikana kerrotaan perusasioita tekemisen meiningistä: valmiiksi saaminen, yhdessä tekeminen, talkoot, hauskaa... Kello 9-16, kahden työpäivän malli Talkootuutti 1/2009 Audio/äänituotos Klo 9.30 ruvetaan ideoimaan käsikirjoitusta (historiallisia haastatteluja, paneelikeskusteluja ajankohtaisista aiheista, kuunnelmia). Nettisivut Julkaisu Klo 9.30 ruvetaan ideoimaan sisältöä fläppitaululla (historiikki, lehti, toimintakertomus, toimintasuunnitelma, artikkelikokoelma, jäsentiedote, matkakertomus, seminaarikooste). Huom! Samalla suunnitellaan lounaat ja kahvit. Klo 10.30 ryhdytään kirjoittamaan tekstejä, tuottamaan kuvia (kuvaamalla, skannaamalla, netistä, piirtämällä jne). Etsitään taustatiedot: yhteystiedot jne. Tehdään haastattelut, esim. puhelimella. Jatketaan työtä noin klo 16:een. Klo 9.30 ruvetaan ideoimaan käsikirjoitusta Klo 10.30 ryhdytään suunnittelemaan toteutusta: kuvaamista, äänitarkkailua, näyttelemistä, ohjaamista, puvustusta, lavastusta ym. Tehtäviä vaihdetaan ja kierrätetään, tehdään yhdessä koko ajan. Huom! Samalla suunnitellaa lounaat ja kahvit. Etsitään rekvisiitat, luodaan tarpeellinen kuvausympäristö ja aloitetaan kuvaaminen. Ruokailut sovitetaan aikatauluun. Klo 9.30 ruvetaan ideoimaan "käsikirjoitusta", fläppitaululla, taustaa (yhteisön tavoite, toiminta-ajatus, arvot), ajankohtaista, keskustelua, yhteystieKlo 10.30 dot, kuvia, äänitteitä, ryhdytään suunnitteleesitelmiä, tapahtumien maan toteutusta: äänitys- kuvausta, tietokilpailuja, tä, äänitarkkailua, näytte- pasianssilinkkejä, mietelemistä, ohjaamista, mu- lauseita, blogeja, kalensiikkia, ääniefektejä. teri, nettiäänestykset, jne. Tehtäviä vaihdetaan ja Keskustellaan julkisuuskierrätetään, tehdään yh- näkökulmasta. dessä koko ajan. Huom! Samalla suunniHuom! Samalla suunni- tellaan lounaat ja kahvit. tellaan lounaat ja kahvit. Klo 13.00 Luodaan äänitysympäris- tutustutaan mallisivuihin tö (mikrofonipaikat, kai- ja aloitetaan tuottaku, häiriöttömyys) ja minen. Tehtäviä vaihdealoitetaan nauhoitus. taan ja kierrätetään, Luodaan valikkopohjat, ja ryhdytään siirtämään aineistoa. Jatketaan työtä noin klo 16:een. Jatketaan kuvaamista Ruokailu sovitetaan ainoin klo 16:een. Mah- katauluun. dollista jatkaa seuraavana päivänä. Jatketaan nauhoitusta noin klo 16:een. 2.päivä: Klo 9 kokoonnutaan kahville, jonka aikana katsotaan mitä edellisenä päivänä tai kerralla saatiin aikaiseksi ja sovitaan jatkosta. Editointi aloitetaan aamulla tai heti kuvaamisen valmistuttua, viimeistään lounaalta. Taltiointi. Yhteisen tuotoksen katselu ja kahvi klo 15. Jälkihoito (ekortti, tekstiviesti, blogi? Kuka hoitaa?) Editointi ja taltiointi nettiin Sivuille juttuun taustoitus, mistä äänitiedosto kertoo, ja kuvat. Lounas sopivaan aikaan. Luodaan taittopohjat scribuksella. 1.kukin taittaa omalla koneellaan omat sivunsa, 2. Nettisivujen julkaiseminen, katselu ja ilta- käytetään videotykkiä päiväkahvi kello 15.30. ja yhtä taittokonetta. Nettisivujen teko jatkuu. Kopiointi, lukeminen ja kahvit kello 15.30. Jälkihoito (ekortti, teksti- Jälkihoito (ekortti, teks- Jälkihoito (ekortti, tekstiviesti, blogi? Kuka hoiviesti, blogi? Kuka hoi- tiviesti, blogi? Kuka taa?) hoitaa?) taa?) 7 MALLI 3: Kello Video Klo 9 kokoonnutaan kahville, jonka aikana kerrotaan perusasioita tekemisen meiningistä: valmiiksi saaminen, yhdessä tekeminen, talkoot, hauskaa... 9:00-22:00, pitkän päivän malli Talkootuutti 1/2009 Audio/äänituote Klo 9.30 ruvetaan ideoimaan käsikirjoitusta (historiallisia haastatteluja, paneelikeskusteluja ajankohtaisista aiheista. Klo 10.30 ryhdytään suunnittelemaan toteutusta: äänitystä, äänitarkkailua, näyttelemistä, ohjaamista, musiikkia, ääniefektejä. Tehtäviä vaihdellaan. Huom! Samalla suunnitellaan ruokailu. Nettisivut Klo 9.30 ruvetaan ideoimaan "käsikirjoitusta" fläppitaululla (esim. taustaa, yhteisön tavoite, toiminta-ajatus, arvot), ajankohtaista, keskustelua, yhteystiedot, kuvia, äänitteitä, esitelmiä, tapahtumien kuvausta, tietokilpailuja, pasianssilinkkejä, päivän mietelauseita, blogeja, kalenteri, nettiäänestyksiä jne.) Keskustellaan julkisuusnäkökulmasta jne. Klo 10.30 tutustutaan mallisivuihin. Huom! Samalla suunnitellaan ruokailut. Ruvetaan tuottamaan tekstiä, kuvia, kirjoitetaan ensimmäiset blogit. Tehtäviä vaihdetaan ja kierrätetään, tehdään yhdessä koko ajan. Ruokailu sovitetaan aikatauluun. Luodaan nettisivujen pohjat. Ryhdytään siirtämään aineistoja. Jatketaan työtä noin klo 21.30:een. Julkaisu Klo 9.30 ruvetaan ideoimaan sisältöä fläppitaululla (historiikki, lehti, toimintakertomus, jäsentiedote, seminaarikooste). Huom! Samalla suunnitellaan myös ruokailu, kevyt lounas, ip-kahvi, päivällinen, iltapala (aikataulu, valmistaminen) Klo 10.30 ryhdytään kirjoittamaan tekstejä, tuottamaan kuvia (kuvaamalla, skannaamalla, piirtämällä). Etsitään taustatiedot: yhteystiedot. Tehdään haastattelut, esim. puhelimella. Luodaan taittopohjat Scribuksella. Ryhdytään siirtämään aineistoja. Taitto tehdään niin, että kukin taittaa omalla koneellaan omat sivunsa ja/tai käytetään videotykkiä ja yhtä taittoa. Kohdejoukosta riippuen voi olla myös parin kolmen hengen taittajaryhmiä, jotka tekevät työtä yhdessä omilla koneilla. Sovitaan jälkihoidosta (ekortti, tekstiviesti, blogi? Kuka hoitaa?) Julkaisun monistaminen ja nitominen. Klo 9.30 ruvetaan ideoimaan käsikirjoitusta Klo 10.30 ryhdytään suunnittelemaan toteutusta: kuvaamista, äänitarkkailua, näyttelemistä, ohjaamista, puvustusta ja lavastusta. Tehtäviä vaihdetaan ja kierrätetään. Huom! Samalla suunnitellaan ruoat. Etsitään rekvisiitat, luodaan tarpeellinen kuvausympäristö ja aloitetaan kuvaaminen. Luodaan tarpeellinen äänitysympäristö (mikRuokailu sovitetaan aika- rofonipaikat, kaiku, häitauluun. riöttömyys) ja aloitetaan nauhoitus. Jatketaan kuvaamista noin klo 17:ään. Ruokailu sovitetaan aikatauluun. Editointi ja taltiointi. Jatketaan nauhoitusta Jälkihoito (ekortti, teksti- noin klo 16:een. viesti, blogi? Kuka hoitaa?) Editointi ja taltiointi nettiin. Nettisivun taustoitus (kuvat ja teksti tehdystä äänitteestä). Sovitaan jälkihoidosta (ekortti, tekstiviesti, blogi? Kuka hoitaa?) Sovitaan jälkihoidosta (ekortti, tekstiviesti, blogi? Kuka hoitaa?) Yhteisen tuotoksen tarkastelu ja iltapala klo 21.30. Aplodit teille kaikille! 8 YHDESSÄ LEHTEÄ TEKEMÄÄN Henkilöt: Talkootuutti 1/2009 -käsikirjoitus Suvilahden kylän talkoista Talkooporukka: Senni 67v, Tuula 60 v, Onni 40 v, Irja 60v, Leena 45v, Simo 60 v, Pertti 50v, Terttu 50v, Sisko 24v, Topi 30v, Markus 63v Resurssit: Jonna 21, Heidi 30 1. Näytös: Suunnittelu Talkooporukka on kasassa. Kello on 9 aamulla. Istutaan, rupatellaan ja juodaan kahvia. Jonna nousee ja ottaa ohjat käsiinsä. Hän kertoo talkootapahtumasta, miten jokainen tekee jotain. Hän ottaa tussin ja kirjoittaa taululle ideoita, mitä lehdessä voisi olla: pääkirjoitus, haastattelu, kertomus kesäretkestä kuvineen, tulevat tapahtumat, syntymäpäivät. Ideat kirvoittavat mielikuvituksen liikkeelle ja niinpä jo-kainen huutelee mieleisiään aiheita, paikkakunnalle tuleva kauppapuutarha kiinnostaa monia: kuka, kenelle, mitä, missä? Jonna kyselee, että laitetaanko horoskooppi, niksipalsta, pääkirjoitus, juorut? Juorut herättävät kiivaan keskustelun puolesta ja vastaan. Jonna yrittää väliin sanoa, että vain hyväntahtoisia, kehuvia juoruja malliin: Lauri sai 10 kilon hauen viime viikolla..... Senni, porukan vanhin, 67 vuotta, sanoi, että hän on aina halunnut olla juorutoimittaja! Kaikki hyväksyivät oitis Sennin juorutoimittajaksi, sillä jokainen tiesi, että Senni ei pahaa sanaa toisista sanoisi ja että hän on teräväkatseinen tarkkailija. Muutkin tehtävät jaettiin, joukon "filosofi", Tuula sai pääkirjoituksen tehtäväkseen, ja ikuinen leikinlaskija, Onni lupasi tehdä hyvän horoskoopin jokaiselle. Senni pyysi muita kertomaan itselleen hyviä juoruja! Yhdessä ideoiden syntyy sitoutumista, ja työ pääsee hyvin alkuun. 9 Talkootuutti 1/2009 Kun lehden sisältö oli suunniteltu ja tekemiset jaettu, Heidi pyysi kaikkia vielä uuteen ideointihetkeen: Mitä syötäisiin ja juotaisiin, ja milloin? Taas otettiin fläppitaulu ja ruvettiin ideoimaan: kohta hernerokan jälkeen ehdotettiin luomulohta ja seuraavaksi lasagnea. Kun mielet oli tyhjennetty eikä uusia ideoita enää syntynyt, annettiin ehdotetuille ruoille pisteitä. Kukin sai antaa 5 pistettä, joko kaikki yhdelle ruoalle tai jakaen ne monelle. Eniten pisteitä saaneet ruoat valitaan tehtäviksi. Heti Irja, Leena ja Simo ja Pertti ilmoittivat halukkuutensa aloittaa talkoot ruokaryhmässä ja lähtivät suunnittelemaan omaa työnjakoaan. 2. Näytös: Työn touhussa Alkoi työn tohina, Senni lähti kameran kanssa tutkailemaan ympäristöä, Tuula istui kirjoittamaan, samoin Onni. Terttu rupesi etsimään horoskooppimerkkejä netistä ja Sisko ja Topi lähtivät kameran kanssa kauppapuutarhaan haastattelemana ihmisiä. Jonna oli kirjoittanut valmiiksi ylös, että tekstit tallennetaan tietokoneelle lehtikansioon txt-muodossa, niitä ei saa muotoilla, ja kuvat tallennetaan jpg:nä. Kun jutut on kirjoitettu ja tallennettu, ne tulostetaan ja laitettaan taittokoneen vieressä olevaan piikkiin selkeästi nimettyinä. Näin vältytään sil- Vaikka kuvaaminen on taitolaji, se sujuu aloittelijaltakin. tä, ettei mikään juttu häviä ja toisaalta taitossa nähdään heti, miten pitkästä asiasta on kyse. Noin kahden tunnin kuluttua Jonna kyseli kaikilta, mitä oli valmiina ja ruvettiin suunnittelemaan sivujakoa ja sivumäärää. Aika paljon oli kasassa jo valmista tekstiä ja kuvaa ja paljon oli vielä ideaja tekovaiheessa. Päätettiin tehdä 24-sivuinen lehti (24 on neljällä jaollinen ja näin saadaan lehti monistettua A3:lle). Markus sanoi mielellään opettelevansa lehden taittoa. Jonna kertoi, että taittoohjelma on sciribus, ja yhdessä Markuksen kanssa he loivat lehden mallisivut ja tyylit. Markus kävi ottamassa kansikuvaksi ruoanteosta kuvan: talkoot ovat herkulliset! 3. Näytös: Lounaalla Kaikkien tekstiviestit piippasivat: "Lounas on katettu saliin A. Tervetuloa". Lehdentekijät muistivat tallentaa lehtikansioon siihenastisen työnsä tulokset ja lähtivät kohti salia A. Hämmästys oli melkoinen, kun he avasit oven: Mozart soi vienosti, pöydät olivat kauniisti katetut, kynttilät paloivat ja olipa kaikille laitettu jo istumapaikkakin. Hovimestari Simo toivotti vieraat tervetulleeksi pyyheliina taitettuna käsivarrelle. Alkupalaksi oli kermaista suppilovahverokeittoa ja pääruoaksi pastaa eri kastikkein. Jokainen voi tilata tarjoilijalta haluamansa kastikkeen. Ruokailun kuluessa keskusteltiin vilkkaasti lehdestä, kehuttiin ruokaa ja Senni otti kuvia pöydästä ja tarjoilijoista Irjasta ja Pertistä ja hovimestari Simosta ja kokki Leenasta juorupalstalleen. Jälkiruoaksi oli kahvia ja pipareita. Huomaavainen "ravintolahenkilökunta" oli vienyt naapurihuoneeseen sohvia ja kantoi nyt musiikkilaitteet sinne ja sanoi, että "tupluurin" tarvitsijat voivat ottaa nyt nokkaunet! Ilmeisesti Markku Partisen opit olivat kantautuneet heidän korviinsa. Senni ja Tuula tarttuivat oitis tilaisuuteen. 10 4. Näytös: Taitto alkaa Lyhyen lepotauon jälkeen työ alkoi uudestaan. Nyt oli "ruokaryhmäläisilläkin" aikaa tutustua lehden tekoon ja ottaa kuvia ja ideoida pikkujuttuja, mm juuri valmistettujen ruokien reseptit. Markus alkoi taittaa lehteä. Hänen koneensa yhdistettiin videotykkiin ja taittosivut heijastettiin kaikkien nähtäväksi. Oli helppo seurata taiton etenemistä. Markus ja Jonna olivat tehneet paperitaittopohjat ja suunnitelleet, mitä millekin sivulle tulee, tai kenen juttu on vaikka koko aukeama. Nämä suunnitelmat olivat seinällä. Markus aloitti taiton kannesta, koska hänellä oli kansikuva valmiina. Lehden nimeä ideoitiin yhdessä ja päädyttiin nimeen: Suvilahden Tuutti, nro 1 Jonna antaa Markukselle minioppitunnin scribuksen käytöstä ja niinpä Kansilehti syntyi nopsaan. Hiukan fontinkoko keskustelutti sekä fonttilaji. Päädyttiin käyttää lihavoitua Norasi BoldiItalicia: Suvilahden Tuutti. Talkootuutti 1/2009 Kansilehden jälkeen avattiin aukeama 4-5. Leena Talkooluotsi neuvoo ja ohjaa mielellään. oli kirjoittanut kolumnin ruoan merkityksestä ihmisen terveydelle, mielenterveydelle, sosiaalisuudelle jne. Hän painotti kirjoituksessaan myös eurooppalaisten pöytätapojen merkitystä kansainvälisessä toiminnassa. Koska aihe oli Leenan sydäntä lähellä, on hän naputellut kirjoituksen ruoan kypsymistä odotellessa. Markus oli salaa tyytyväinen, kun hänen kansikuvansa sopi kolumnin teemaan niin hyvin. Kolmas sivu jätettiin vielä auki odottamaan lehden sisällysluetteloa yms. Koska Senja oli jo siirtänyt Heidin avustuksella kuvia koneen muistiin ja taltioinut ne lehtikansioon, niin Senja ja Markus rupesivat yhdessä taittamaan keskiaukeamaa. Moni katseli valkokankaalta taiton edistymistä. Senjan juorut huvittivat monia. Näin lehti taitettiin sivu sivulta Markuksen toimiessa "päätaittajana". Samalla kun lehteä taitettiin keskusteltiin siitä, että voisiko jokainen tai jokainen halukas taittaa omat sivunsa rauhassa omalla koneellaan. Toki näin voi tehdä ja seuraavissa talkoissa näin tehdäänkin, sovittiin. Tietototaitotalkoiden sivuilla on Scribuksen käyttöopas ja siellä on ohjeet, miten yhdistää eri koneilla olevat sivut toisiinsa. Lehti alkoi jo hieman näyttää lehdeltä ja Markus printtasi kaikki sivut. Ne levitettiin sivupöydälle. Tarkastelu osoitti, että vielä oli liikaa valohoitoa ja piikissä oli vielä juttuja taittamatta. Tekstiviesti piippasi: syömään! Ruoan jälkeen, kellon lähestyessä puolta seitsemään käytiin lehti sivu sivulta läpi ja jokainen "bongasi" itselleen tehtävän: Pertti otti tehtäväkseen "apinalaatikon", eli kuvat toimittajista nimineen, Irja kokosi sisällysluettelon, Senja kirjoitti vielä muutaman lisäjuorun, Sisko lisäsi kuvia kauppapuutarhasta. 11 Talkootuutti 1/2009 5. Näytös Lehden kopiointi Kello yhdeksän tulostettiin koko lehti uudelleen ja huomattiin, että melkein kaikki sivut olivat jo valmiita. Heidi näytti kuinka tehdään kopiointisuunnitelma, eli taitteli 24-sivuisen vihon ja merkitsi sivunumerot. Näin oli helppo nähdä, mitkä sivut kuuluivat samalle A3-arkille ja missä järjestyksessä. Lehden kopiointi on vaikeampaa kuin etukäteen luulisi - todellinen taitolaji! Yhdessä päiviteltiin monistamisen vaikeutta! Monistus aloitettiin välittömästi niistä sivuista, jotka yhdessä muodostivat aukeaman. 6. Näytös: lukeminen Lehden Kello 22 kokoonnuttiin iltateelle ja Sisko ja Topi jakoivat kaikille uunituoreen lehden! Voi sitä riemua ja onnen tunnetta, kun lehti oli valmiina: Piirroskuvat: Kari Delcos. Me teimme sen yhdessä! 12 Talkootuutti 1/2009 ENNEN TALKOITA Kun yhteisö suunnittelee talkoiden tilaamista, on varmistettava ennakkoon, että yhteisö tietää, mitä tarvitaan ja halutaan. Johtokunta tai hallitus voi käsitellä asiaa ja pohtia, halutaanko tehdä yhdessä joku julkaisu vai tarvitaanko yhteistä ponnistusta esimerkiksi omien nettisivujen tekemiseen. Kun tavoite on kirkastunut, on mietittävä, löytyykö yhteisöstä riittävästi talkoisiin sitoutunutta väkeä, joka on paikalla koko talkootapahtuman ajan ja osallistuu työhön. Vain riittävällä sitoutuneisuudella saadaan "tuote" valmiiksi ja oppi jakautumaan niin, että yhteisö kehittyy ja kasvattaa sosiaalista pääomaa. Kun talkoiden aihe ja riittävä määrä sitoutunutta väkeä on selvillä, on hyvä miettiä talkoiden käytännön toteutusta: onko yhteisöllä käytössään talkoisiin sopiva tila, jossa on ruoanvalmistusmahdollisuus, vai etsitäänkö se jostakin? On myös mietittävä, pidetäänkö talkoot yhtenä vai kahtena päivänä, pitkä päivä vai yön yli ­tapahtuma, onko majoitusmahdollisuuksia? Millaista varustusta talkoopaikalla on? Entä saadaanko talkoiden ruokien raaka-aineet hankituksi lähialueen tuottajilta tai kaupoista? Tietotaitotalkoot tuo tarvittaessa mukanaan laitteita, mutta mielellään käytetään myös paikalla olevia laitteita. On tarpeen kirjata, mitä on ja mitä tarvitaan lisäksi. Kun tavoite ja sitoutuneet talkoolaiset on kirjattu ja selvitetty olevat ja puuttuvat resurssit, on syytä ottaa yhteyttä Tietotaitotalkoisiin nettisivujen kautta (www.tietotaitotalkoot.fi), puhelimella tai sähköpostilla (yhteystiedot takasivulla). Yhdessä tarkistetaan, että ajateltu talkoopäivä/päivät ovat vapaina ja talkoopaikka tiedossa. Tietotaitotalkoolaiset tai talkoiden tilaaja eivät maksa talkoista mitään, mutta mahdollisesta yöpymisestä talkoolaiset vastaavat itse, kuten myös matkakuluistaan. Jos talkoot järjestetään työpäivänä ja talkoisiin osallistuu ihmisiä, jotka ovat palkkatyössä, heidän on etukäteen pyydettävä työnantajaltaan palkkatodistus. Näistä "päiväpalkoista" muodostuu hankkeen laskennallista rahoitusosuutta, jonka EU rahoittajana vaatii ja josta on tehtävä selvitykset. Siksi talkoisiin tulevilla on syytä olla mukana työnantajan antama todistus talkoopäivän palkan suuruudesta. TALKOOPAKETIN SISÄLTÖ Tietotaitotalkoot tuo talkoisiin aina kaksi koulutettua ohjaajaa, talkooluotsit. He pitävät tapahtuman lankoja käsissään, kannustavat, neuvovat ja ohjaavat talkoolaisia saamaan valmiiksi sen tuotoksen, mikä suunniteltiin. Talkooluotsit eivät tee tuotosta, mutta antavat kaiken mahdollisen avun sen tekemiseksi. Varsinainen sisältö tulee yhteisön jäseniltä, talkoolaisilta. Talkoopakettiin kuuluu lisäksi kussakin talkooteemassa tarvittavat ilmaisohjelmistot, netissä oleva alusta tuotosten julkaisemiseen ja tarvittaessa myös laitteita (tietokoneita, kamerat, skanneri, äänityslaitteet, tulostin, videotykki. Yhdessä tehden ja lehteen parhaiten. miettien syntyvät jutut 13 Talkootuutti 1/2009 NÄIN TALKOOT ETENEVÄT Talkoot alkavat aina yhteisellä kokoontumisella aamu- tai aloituskahvin merkeissä. Tutustutaan hiukan toisiimme, keskustellaan tavoitteista ja periaatteista, miksi on tärkeätä ja merkityksellistä tehdä juuri tätä asiaa yhdessä? Yhteisellä aloitushetkellä viritetään talkoot valmiiksi saamiseen, motivoituneeseen tekemiseen ja iloiseen ilmapiiriin. hankitaan ruoan ainekset ja ryhdytään kokkaamaan. Yhteinen ruokailu sovitetaan joustavasti aikatauluun niin, ettei kenenkään tarvitse keskeyttää intensiivistä tekemistään. Kun aineistot on koottu, ryhdytään niitä muokkaamaan eli editoimaan. Vähitellen alkaa hahmottua se tuote, mitä tavoitellaan: julkaisu, videotuotanto, nettisivut tai äänite. Talkoiden Sitten ryhdytään yhdessä suunnittelemaan, mitä kestosta riippuen nautitaan välillä kahvit, pitkissä talkoissa aiotaan saada valmiiksi, mikä on talkoissa myös toinen ateria. tekemisen tarkoitus ja millaisesta sisällöstä yhteinen tuote syntyy. Samalla suunnitellaan, mitä Kun tuote saadaan valmiiksi, se tallennetaan talkoiden aikana syödään ja juodaan. Kun tavoite Tietotaitotalkoiden nettisivuille. On myös aika on saatu päätetyksi, tehdään työnjakoa eli yhdessä nauttia työn tuloksista eli lukea julkaisu, sovitaan, kuka ryhtyy tekemään mitäkin. Tehtäviä katsoa tai kuunnella ääni- tai videotuote tai yhteisiin nettisivuihin. Valmiiksi voidaan päivän aikana vaihtaa tarpeen mukaan tutustua niin, että kaikki halukkaat pääsevät tekemään saadusta tuotteesta nautitaan päätöskahvien ja haluamiaan tehtäviä ja uusi oppi omaksutaan aplodien kera. mahdollisimman tehokkaasti. Tärkeä osa suunnittelua on katsoa, millaisia kameroita, Kun talkoot ovat ohi, on syytä ottaa aktiiviin puhelimia ja muita työkaluja talkoolaisilla ja käyttöön taidot, joita yhdistyksen jäsenet ovat talkoopaikalla on, ja miten niitä voidaan käyttää talkoissa saaneet eli toimintaa on syytä jatkaa talkoissa hyväksi. Samalla talkoolaiset oppivat Tietotaitotalkoiden nettisivujen antaman vertaistuen avulla. Jos tunnelma on ollut korkealla ja käyttämään omia välineitään täysipainoisesti. innostusta riittää, yhteisö voi järjestää toisetkin Seuraava vaihe on materiaalin valmistaminen ja talkoot ja saada toisenlaista oppia omaa kokoaminen. Kirjoitetaan, kuvataan, skannataan, toimintaansa tehostamaan. haastatellaan, kootaan arkistoista aineistoa, ILMAISOHJELMAT KÄYTTÖÖN Tietotaitotalkoissa käytetään, jos suinkin on mahdollista, Linux-käyttöjärjestelmää ja ilmaisohjelmia. Tähän ratkaisuun on syynä: 1)Linux- käyttöjärjestelmällä hankitut koneet ovat halvempia kuin muut 2)Ubuntu 8.10 on jo niin hyvä ja helppo käyttöjärjestelmä, että sen käyttö ei tuota vaikeuksia ja erilaiset nettiyhteydet toimivat 3) Ubuntu 8.10 asentaminen koneeseen on helppoa ja asennettaessa on mahdollista samalla formatoida vanha kone, niin että siellä olevat tiedot häviävät. Näin on mahdollista saada yhteisöjen käyttöön kierrätyskoneita 4)Kaupalliset taitto- editointi yms. muut ohjelmat ovat aika kalliita. Ilmaisohjelmat (mm scribus lehden taitossa) mahdollistavat melko mukavan näköisten tuotosten teon ja ovat helppoja käyttää. Näin talkoiden jälkeen on helpompi jatkaa toimintaa omin voimin 5)Linuxissa viruksia ei ole juuri lainkaan ja sen käyttö on turvallista 6)Mikäli Linux ja ilmaisohjelmat tuottavat vaikeuksia, paikalliset tietotekniikan ammattilaiset voivat auttaa 7)Linux ja ilmaisohjelmat sopivat talkoohenkeen oivallisesti Nettisivut tehdään eCredon verkkoviestinohjelmalla, joka on suunniteltu yhteisöjen käyttöön. Tietotaitotalkoille sen käyttö ei maksa ja yhteistyö ohjelman kehittämiseksi vielä paremmaksi tapahtuu hankkeen kumppanin kanssa. 14 RUOKA KULTTUURISENA TEKIJÄNÄ TALKOITA SYVENTÄMÄSSÄ Talkootuutti 1/2009 Talkootapahtumissa tehdään ruoka itse talkoolaisten voimin. Ruoan tekemisellä ja yhdessä nauttimisella on merkittävä osuus talkootapahtuman onnistumisen kannalta. Ruoan yhdessä tekemisessä ja nauttimisessa luodaan vuorovaikutukselle foorumeita, missä luovat ajatukset pulppuavat ja kehittyvät yhteisiksi tavoitteiksi. Syntyy tunnelmaa ja yhdessä tekemisen henkeä. Ruoan tekemisen prosessi on samankaltainen kuin muunkin luovan tekemisen prosessit: ideointi, suunnittelu, materiaalien hankinta, valmistus, viimeistely ja yhdessä nauttiminen. Yhteinen arkisempi tekeminen luo myös ymmärrystä tekniikan mahdollisuuksista ja lähentää tekniikan ja arjen kieltä. Kun ruoan tekeminen on tasa-arvoinen osa talkooprosessia, niin kaikkien työ tulee arvokkaaksi ja tärkeäksi. Samalla kaikki voivat osallistua myös talkoiden rinnakkaistoimintaan. TIETOTEKNIIKKAA KÄYTETÄÄN MYÖS RUOAN VALMISTUKSESSA Tietotekniikkaa käytetään ruoan valmistuksessa apuna: Hankittaessa ruoan raaka-aineita, tilataan seuraavan päivän tuoreet sämpylät vaikkapa sähköpostilla tai tekstiviestillä (yön yli talkoissa), kaupassa olijoille lähetetään tekstiviestillä tiedot unohtuneista ostoksista. Reseptejä etsitään netistä ja Tietotaitotalkoiden omasta keittokirjasta omilta sivuilta. Ruoan valmistuksen näkyväksi tekemisessä (tv-kokit, jutut ja kuvat lehdessä jne.) tekniikalla on iso rooli. RUOKA-AINEET TILATAAN JA OSTETAAN MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN LÄHITUOTTAJILTA Talkoilla on tavoitteena edistää kestävää kehitystä ja yhteisöllisyyttä. Paikallisen yhteisöllisyyden merkittävän osan muodostaa lähiruoan tuotanto. Lähiruoka on myös terveydellisesti hyvää lisäaineettomuudesta yms. johtuen. Talkoissa käytetäänkin lähituotannon tuotteita niin paljon kuin suinkin. Slow food (hidas ruoka, leppoisa ruoka) on noussut kansainvälisestikin arvostetuksi elämäntavaksi. Slow food -idea on lähtöisin Italiasta, missä lähituotantoa ja perinteistä tapaa tehdä ruokaa on ruvettu arvostamaan entistä enemmän. Slow food ei ole sama kuin perinneruoka vaan se on enemmän, se on sydämellä tehdyn ruoan ja sen nauttimisen arvostusta. Karjalanpiirakoita tehdessä lasagnekone on oiva apu. 15 YHTEYSTIEDOT: WWW.TIETOTAITOTALKOOT.FI TIETOTAITOTALKOOT EERIKINKATU 28 00180 HELSINKI Robert Serén Toiminnanjohtaja 0400446300 Lars Sonckin kaari 12 02600 Espoo robert.seren@ttlry.fi Anne Hakala Talouspäällikkö 0405607901 Lars Sonckin kaari 12 02600 Espoo anne.hakala@ttlry.fi Liisa Kirves Projektipäällikkö 0400400082 Eerikinkatu 28 00180 Helsinki liisa.kirves@gmail.com Marja-Liisa Viherä Asiantuntija 0400501581 Eerikinkatu 28 00180 Helsinki marjaJohanna Viherä Projektityöntekijä 0400454826 Eerikinkatu 28 00180 Helsinki johanna.vihera@gmail.com Virve Rissanen Projektityöntekijä 0503827132 Eerikinkatu 28 00180 Helsinki virve.rissanen@viekas.fi